Tekniset tiedot
CPU: Broadcom BCM2711, Quad core Cortex-A72 (ARM v8) 64-bit SoC @ 1.5GHz (Ylikellotettu 2GHz)
GPU: Broadcom VideoCore VI @ 500MHz (Pystyy kellottamaan 750 MHz asti)
RAM: 4GB LPDDR4-3200MHz
Tallennustila: USB-massamuistit, MicroSD-korttipaikka (Oletuksena järjestelmä vaatii MicroSD-kortilta käynnistymisen). Tässä käytössä 16GB MicroSD-kortti.
Liitännät: 2x micro-HDMI 2.0, 3.5mm analogue audio-video jack, 2x USB 2.0, 2x USB 3.0, Ethernet, Camera Serial Interface (CSI), Display Serial Interface (DSI).
Muut: 40-pin GPIO, Bluetooth 5.0, Gigabit Ethernet, 2,4/5GHZ Wi-Fi.
Mitat: 88mm x 58mm x 19.5mm, 46g.
Alunperin hieman erilaisella alumiinikoteloinnilla, mutta kyseinen ratkaisu piti inhottavaa siritystä.
Toistaiseksi Argon PI -kotelointi on osoittautunut sekä tyylikkääksi, tehokkaaksi jäähdytykseltään, että käytännölliseksi liitäntöjensä ansiosta.
Jäähdytysominaisuuksiensa vuoksi prosessorin kykeni ylikellottamaan helposti 1,5GHZ -> 2,1GHz.
Tällä hetkellä tässä pyörii Twister OS, joka on Raspberry Pi OS -muunnelma naamioituna sekä Windows 10 että iOS -näköisiksi. (05.01.2021, ei pyöri enää!)
Palveluna pyöri aiemmin PiHole syömässä mainokset pois kotiverkosta ja PiVPN, jota käytin puhelimella saadakseni mainokseneston myös kodin ulkopuolelle.
Palvelut siirtyivät Raspberry Pi Zero W:lle, sillä RPI4 on turhan tehokas tähän toimintaan. Varma en ole vielä lopullisesta palvelusta johon tahdon tämän valjastaa.
Android TV on mahdollisuus, mutta tämän hetken toiminnallisuus on omalla kokemuksella aika kökköinen. Ehkä muutaman kuukauden päästä kokeilen uudelleen. (05.01.2021 Sain tämän toimimaan moitteetta!)
Myös esimerkiksi KDE Plasma Big-Screen -projekti on mielenkiintoinen, jolla saa ns “tyhmästä” TV:stä “älykkään” käyttäen RPI4:ää.
Raspberry Pi -yhden piirin tietokoneet ovat äärimmäisen monikäyttöisiä laitteita, joista laiteharrastajat ovat rakentaneet ympäri maailman vaikka minkälaisia projekteja. Niitä voi käydä katsomassa esimerkiksi täältä:
https://pimylifeup.com/category/projects/
Tärkeässä asemassa näissä tee-se-itse projekteissa on Pi-koneiden GPIO -pinnit. Näistä pinneistä saadaan erilaisia jännitteitä ja signaaleja sekä ulos, että Pi:n sisään. Näin voidaan ohjata erilaisia laitteita halutulla tavalla, tai kerätä dataa kuten vaikkapa lämpötilaa Pi:n avulla.
Itselleni riitti omassa käytössäni vain äärimmäisen pienen jalanjäljen omaava täysin toimintakykyinen tietokone. Käytin pitkään RPI4:ää Twister OS -käyttöjärjestelmällä, joka on todella hauska käyttöjärjestelmä sisältäen teemat Windows XP, 7, 10 ja MacOs ulkonäöllä todella hyvin toteutettuna.
Twister OS: https://twisteros.com/twisteros.html
Nyt valjastin laitteen hitaan TV:n käyttöjärjestelmän avuksi; siinä pyörii Android Lineage OS 17.1 KonstaKang -nimisen sivuston kautta ladattuna. Kyseessä on kustomoitu Android ROM, joka ei ole virallisesti tuettu eikä sitä saa käyttää kaupallisesti.
Linkki ohjeisiin Lineage OS:n asentamiseen: https://konstakang.com/devices/rpi4/LineageOS17.1/
Myöhemmin tämä menee vielä älypeili -projektiin aivoiksi, kunhan saan nVidian shieldin ostettua tuohon Pi4:n tilalle.
GPIO -pinnit ovat jääneet toistaiseksi hyödyntämättä, mutta toivottavasti siihen tulee vielä muutos. Todennäköisesti älypeilin rakennuksessa alan tarvitsemaan niitä.
01.08.2021 Laitoin Raspberry Pi 4:n retrokonsoliksi: Siinä on nyt kaksi langatonta ohjainta, ja Batocera -käyttöjärjestelmä. Pelikirjasto on aina Amigasta Playstation Portableen saakka, noin 13 000 peliä 53 eri konsolia. Poika on nyt kolmevuotias ja häntä kiinnostaa Sonicin seikkailut, ja autopelit.